|
Olin toimistotyön keikkatyöläisenä, ja sain äitiyslomasijaisuuden kunnantoimiston sentraali-santrana eli puhelunvälittäjänä. Lieneekö johtunut edellisillan tanssireissusta, vaiko hermojännityksestä, mutta joka tapauksessa ensimmäisenä aamuna uuteen työpaikkaan saapuessani oli ääneni pelkkää kähinää. Esittelin itseni kunnanjohtajalle kätellen ja kuiskutellen, jonka jälkeen tämä kelpo mies rupesi perehdyttämään minua tuleviin työtehtäviini. Ensin mentiin huoneesta toiseen, ja jouduin esittelemään itseni tuleville työkavereille, edelleen kähisten ja kurkkuuni osoitellen. Sitten siirryttiin työpöytäni ääreen, jonne tulivat ja josta lähtivät kaikki puhelut. Hiukan vaikeaa minun vain oli vastailla telefooniin, kun ei elekielellä voinut puhelinlankoja pitkin kommunikoida. Olin siis tuona ensimmäisenä päivänä lähinnä vain kuunteluoppilaana ja kahvinkeittäjänä. Näin työläästi alkoi sentraali-santran urani. Mutta onneksi jo seuraavana päivänä oli kurkkutulehdus mystisesti parantunut ja pääsin mielipuuhaani eli puhumiseen! Hyvin pian löytyi langoilta mukavia juttukumppaneita, ehkä vähän liikaakin työnantajan mielestä Nimim. "Justiina"
|
|